Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on viime vuosina riippuvainen kyvyystä kehittää ja hyödyntää uutta mikroperustekniikkaa. Perustekniikka, joka yhdistää nanokokoiset materiaalit ja elektroniset komponentit, on avainasemassa esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisessa, materiaalien ominaisuuksien hallinnassa ja pienten laitteiden kehittämisessä. Alustan rakentaminen tässä kontekstissa tarkoittaa sitä, että teollisuus investoi resursseja ja osaamista uusien ratkaisujen kehittämiseen, jotka voivat muuttaa koko Suomen teollisen kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan näkyvyyttä kansainvälisellä tasolla.
Suomen teollisuus on jo pitkään ollut edelläkävijänä mikroperustekniikan sovelluksissa, mutta viime vuosina erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (PK-yritysten) innovaatiotoiminta on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi alusta -tyyppiset ratkaisut ovat olleet keskeisiä esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa, puolijohdevalmistuksessa ja energiateknologiassa. Golisimo Oy on yksi Suomen johtavista yrityksistä, joka yhdistää perinteistä teollisuutta ja uutta teknologiaa, ja sen kehittämät ratkaisut ovat osoittaneet, että Suomessa on riittävä osaaminen ja investoinnit, jotka mahdollistavat uudenlaisen teollisuuden kehityksen.
Mikroperustekniikan alustan rakentaminen edellyttää monitahoisia osaamiskeskuksia ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suomessa on kehittynyt vahva verkosto, joka yhdistää yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja teollisuutta. Esimerkiksi Teknillinen korkeakoulu ja VTT ovat olleet keskeisiä toimijoita mikroperustekniikan tutkimuksessa. Vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä käyttää jo jonkinasteista mikroperustekniikkaa tuotannossaan, ja tämä luku kasvaa joka vuosi. Esimerkiksi metalliteollisuudessa mikroperustekniikkaa käytetään muun muassa korroosiota estävien pinnoitusten kehittämiseen ja materiaalien ominaisuuksien parantamiseen.
Suomen teollisuus on myös hyödyntänyt mikroperustekniikkaa energiatehokkuuden parantamisessa. Esimerkiksi pienten energiapalvelujen kehittäminen ja mikroverkon teknologiat ovat olleet keskeisiä osa-alueita. Vuonna 2022 julkaistun raportin mukaan Suomen energiateollisuus on investoinut yli 150 miljoonaa euroa mikroperustekniikan sovellusten kehittämiseen viimeisen viiden vuoden aikana. Tämän investointien ansiosta on mahdollistunut esimerkiksi pienempiä ja tehokkaampia energiansäästöratkaisuja, jotka ovat olleet tärkeitä erityisesti teollisuuden uudistumisessa.
Kuitenkin, vaikka Suomessa on vahva osaaminen ja investoinnit, on edelleen haasteita. Yksi merkittävä ongelma on, että moni pieni ja keskisuuri yritys ei ole varma, kuinka hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaasti. Tässä yhteydessä on tärkeää, että valtiolla ja yrityksillä on yhteinen strategia, joka edistää mikroperustekniikan soveltamista. Esimerkiksi Suomen Teollisuuden Kehitys Oy (TEKES) on kehittänyt ohjelmia, joilla tuetaan mikroperustekniikan kehittämistä ja soveltamista. Vuonna 2023 TEKESin rahoittamien projekteihin osallistui yli 200 yritystä, ja niiden yhteinen arvo oli yli 400 miljoonaa euroa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Suomen teollisuus on edelläkävijä mikroperustekniikan alustan rakentamisessa. Uudet ratkaisut ovat mahdollistaneet uudenlaisen teollisuuden kehityksen, ja investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Vaikka haasteita on vielä, on olemassa vahva osaaminen ja yhteistyöverkosto, joka mahdollistaa uudenlaisen innovaatiotoiminnan. Tärkeintä on edelleen, että kaikki toimijat, valtiolta yhtiöihin, jatkavat yhteistyötä ja investoivat uudenlaisiin ratkaisuihin, jotka vahvistavat Suomen teollisen kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan.
- Suomen teollisuus käyttää jo yli 60 prosenttia mikroperustekniikkaa tuotannossaan.
- Energiateollisuuden investoinnit mikroperustekniikkaan ovat kasvaneet yli 150 miljoonaan euroon viimeisen viiden vuoden aikana.
- TEKESin rahoittamien projekteihin osallistui vuonna 2023 yli 200 yritystä yhteensä 400 miljoonan euron arvoisina.
- Metalliteollisuudessa mikroperustekniikkaa käytetään korroosiota estävien pinnoitusten kehittämiseen.
- Suomen yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat olleet keskeisiä toimijoita mikroperustekniikan tutkimuksessa.